Tässä hieman perusasiaa laadusta ja sen kehittämisestä.
Mikä yhdistää seuraavia laadun kehittämisessä tarvittavia käsitteitä ja työkaluja?
Lean (filosofia; kaikkineen, esim. Kaizen, Kanban jne.) Agile (kaikki osa-alueet ja muodot) Control Plan Arvovirtakartta ja arvovirran kehittäminen (VSM) Riskit (FMEA) Statistical Process Control (SPC) ja muut datan analysointimenetelmät Six Sigma -projektit (minkä värinen vyö tahansa) Total Productive Maintenance (TPM) House of Quality Kalanruoto (Fishbone diagram) ja muut ongelmanratkaisukaaviot Kyvykkyysanalyysi (Cp, Cpk, Pp, Ppk) Quality Functional Deployment (QFD) Measurement Systems Analysis (MSA) Project Evaluation and Review Technique (PERT) Critical Path Method (CPM) Vesiputousmalli (Six Sigma) Rolled Throughput Yield (RTY) Overall Equipment Effectiveness (OEE) Little’s law
Vastaus: Millään näistä erinomaisista metodeista ei tee yhtään mitään, jos ensimmäinen askelma on jätetty väliin.
Mikäs se sellainen ensimmäinen askelma on? Toiminnan suunnittelu ja vakiointi, se iänikuinen prosessimainen ajattelutapa. Mikäli toimintaa ei ole mitenkään vakioitu prosessit tavalla tai toisella a) ensin piirtämällä tai muuten kiinteäksi määrittämällä ja b) käyttöön ottamalla niin, että yhteistyöllä ne luodaan kuvaamaan oikeaa toimintaa ja että ne määräävät toimintaa oikeasti, mistään noista yllä mainituista metodeista ei tee mitään. Kyllä: ei yhtään mitään. Se on niin ikävää, miten paljon yritykset käyttävät rahaa erilaisiin laatukonsultteihin ja heidän tuomiin hienoihin työkaluihin vain todetakseen vuoden (tms.) kuluttua, että mikään ei taas ole muuttunut. Miksei? Koska toiminta on vakioimatonta.
Olen usein käyttänyt tässä kohtaa tätä selittäessäni Eukleideen kommenttia vastauksena Ptolemaios I:n kysymykseen “mikä olisi nopeampi tie oppia geometriaa kuin Eukleideen ‘Alkeet’ (engl. ‘Elements’)”: “Ei ole kuninkaan tietä geometriaan.” (vapaa suomennokseni; engl. “There’s no royal road to geometry”). Mitenkä tämä tähän liittyy? Juurikin siten, että kuninkaan tietä tehokkaaseen toimintaan ei ole, vaan se “ah, niin ikävä ja vaikea ja tylsä” vakiointi on vaan tehtävä. ISO9001-standardi on edelleen erinomainen viitekehys tähän oppimiseen: standardi perustuu noin satavuotiaaseen ideaan plan-do-check-act (PDCA) -syklistä, joka on edelleen tänä päivänä validi ja jonka ensimmäisestä stepistä tässä puhun. ISO9001-standardin ongelma on se, että se ei kerro miten se vakiointi tehdään, koska standardi on tarkoitettu sopivaksi mihin tahansa liiketoimintaan, eikä siinä siksi mennä yksityiskohtiin tarkemmin.
Siksi asiantuntijoiden tulisi käydä yrityksissä kertomassa, miten toiminta vakioidaan, ja jättää kehitys- ja toiminnan tehostamispäivät hienoine käsitteineen (joita kukaan ei ymmärrä) ja värikkäine Power Point -esityksineen myöhemmäksi. Jos yrityksessä on laatuhenkilöstöä, toiminnan vakiointi ja sen vakioinnin saaminen kaikkien yhteiseksi, jokapäiväiseksi toiminnaksi, on heidän tärkein tehtävänsä.
Mikään muu ei ole.
Kun toiminta on vakioitu jollain tavalla todenmukaisesti, nämä vakioidut prosessit ovat jokaisen yrityksen työntekijän tärkeimmät tehtävät ja ohjenuorat.
Mikään muu ei ole.
Miksi tämä satavuotias PDCA:n idea on edelleen suositeltava – ja kaikilta ISO9001-sertifioiduilta firmoilta vaadittava toimintamalli (pitäisi olla, tosiasialliseen tilanteeseen en ota kantaa)? Koska se on ainoa tapa kehittää pysyvää laatua mihin tahansa yritykseen. Se on se ensimmäinen askelma, mitä ei voi ohittaa millään “kuninkaan teillä”. Ja ei, älkää yrittäkö ensin tehdä yhtään mitään muuta kuin toiminnan vakiointia, koska tulette epäonnistumaan.
Jos jokin laatukonsultti tulee ja väittää muuta, takaan 17-18-vuoden laatukokemuksella, että hän ei tee asioita oikeassa järjestyksessä ja siksi hukkaa rahojanne. Lean-, Agile- ja Six Sigma-gurut eivät ole oikeassa paikassa, jos prosessimainen ajattelutapa ei ole ensin vakiinnutettu ja yhteistyö yrityksessä eri osastojen välillä saumatonta.
Ikävän tylsää ja väritöntä, mutta faktaa, jota ei voi kiertää. Tässä on valtakunnallisesti miljardien ja taas miljardien säästöpotentiaali. Tällä pyritään toiminnan tehostamiseen, ja kyllä: melkein mitä tahansa toimintaa voidaan tehdä syytämällä siihen vähemmän rahaa, eli leikkaamalla kuluja.
